Ia Adlercreutz
Ia Adlercreutz, Co-founders Oy:n toimitusjohtaja ja Perheyritysten liiton kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja, avasi ensimmäisen No Bullsh*t -tapahtuman. Avajaispuheessaan Adlercreutz kertoi haluavansa kehystää tapahtumaa kolmella itselleen tärkeällä teesillä.
Hän siteerasi Rutger Bregmanin menestyskirjaa ”Hyvän historia”, ja nosti esille Bregmanin väitteen, jonka mukaan ihminen on empaattinen eläin, joka toimii todistetusti yhteisen hyvän eteen vaikeissakin tilanteissa – oltiinpa sitten uppoavan laivan kannalla tai keskellä ilmastokriisiä. Hän totesi, että ihmisen halu toimia oikein ja epäitsekkäästi pitää onnistua valjastamaan kestävän liiketoiminnan synnyttämisen ajuriksi.
Toinen ajatus, jonka Adlercreutz toivoo siivittävän vastuullisuuden johtamiseen liittyvien kysymysten pohdintaa, on leikin rooli kulttuurien kehittymisessä. Kuten historioitsija Johan Huizinga on todennut, leikkiminen on ihmisen perusominaisuus, jonka avulla me leikkivät ihmiset, ‘homo ludensit” pystymme irtaantumaan arjesta ja kuvittelemaan kokonaan uusia todellisuuksia. Adlercreutz uskoo, että mielikuvitus on yksi tärkeimmistä työkaluista, synnytettäessä uutta, entistä kestävämpää maailmaa.
Puheensa lopussa Adlercreutz muistutti, että yritysten ja yhteisöjen on siirryttävä ihmiskeskeisestä ajattelusta elämäkeskeiseen ajatteluun ja huomioitava tekojensa seuraukset koko ekosysteemille, ei vain ihmisille.
Andy Rubin
Andy Rubin on hallituksen puheenjohtaja ja omistaja Pentland Groupissa. Pentland Group omistaa globaalisti tunnettuja brändejä, kuten Speedon ja Berghausen, ja toimii sijoitusyhtiönsä kautta omistajana useissa muissa vaatealan yrityksissä. Kymmenen miljardin euron liikevaihdon omaava ja 65 000 ihmistä maailmanlaajuisesti työllistävä Pentland Group on perheyritys neljännessä sukupolvessa.
Rubin on vakuuttunut siitä, että yritysten kannattaa pyrkiä pois Miltton Friedmanin lanseeraamasta ”voitontavoittelun logiikasta” kohti ”kukoistavan organisaation logiikkaa”. Tällaisilla uuden ajan yrityksillä on vahva tarkoitus eli purpose, ja ne käyttävät bisnestä keinona edistää yhteistä hyvää.
Rubin kertoi yleisölle Pentland Groupin vastuullisuusmatkasta konkreettisten esimerkkien kautta. Niistä kävi ilmi, että kaikkien heidän omistamiensa yritysten strategioiden keskiössä on nimenomaan merkityksellisyyden tavoittelu.
Rubin pitää itsestään selvänä asiana, etteivät työntekijät tule töihin ”tuottaakseen voittoa osakkeenomistajille”. Kuluttajat puolestaan haluavat yhä selkeämmin ostaa brändejä, jotka taistelevat heille merkityksellisten asioiden puolesta. Juuri siksi Rubin uskoo, että vastuullinen toiminta on tulevaisuudessa yrityksille merkittävä – ellei merkittävin – kilpailuetu.
Puheensa lopuksi Rubin tiivisti Pentland Groupin vastuullisuuden johtamisen opit: 1) Hyödynnä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita liikkeelle lähtiessäsi, 2) Yritä saada omistajat, johto ja työntekijät tukemaan kehitystä huolellisesti määriteltyjen kannustimien avulla, 3) Älä lisää vastuullisuutta strategiaan, vaan rakenna strategia sen päälle, 4) Keskity arvoa luoviin asioihin, rakenna kumppanuuksia ja muista vastuullisuustyön olevan aina keskeneräinen prosessi, jossa liike on tärkeämpää kuin täydellisyys.
Emmanuel Faber
Activia-jogurteista ja Evianin vedestä meille kaikille tutun elintarvikejätti Danonen entinen toimitusjohtaja Emmanuel Faber kertoi rohkeasti Danonen nopeasta, mutta kuoppaisesta vastuullisuusmatkasta. Danone alkoi Faberin johdolla tavoittelemaan ensimmäisenä elintarvikejättinä maailmassa B Corp -sertifikaattia vuonna 2015.
Faberin johtamana Danonessa suunniteltiin ja toimeenpantiin muun muassa uutta, “One Planet, One Health” – strategiaa, jonka osana Danone alkoi raportoimaan hiilidioksidipäästöillä kompensoitua osakekohtaista tuloslukua.
Faber kertoi, miten vuonna 2020 vielä 99% kaikista Danonen osakkeenomistajista äänesti sen puolesta, että Ranskan Danone muutettaisiin Entreprise à Mission -entiteetiksi. Danonen osakekurssin kehityttyä heikosti verrokkeihinsa nähden vuosien ajan, osakkeenomistajien mielet kuitenkin kääntyivät. Maaliskuussa 2021 Faber painostettiin ulos toimitusjohtajan paikalta ja myöhemmin kesällä lähes koko silloinen hallitus ilmoitti tekevänsä lähtöä.
Tällä hetkellä 70% koko Danonen myynnistä (24 miljardia euroa vuonna 2021) on B Corp -sertifioinnin alaista. Faberin mukaan juuri hallitustasolla tehdyt päätökset B Corp -sertifikaateista ja Entreprise à Mission -asemasta ovat tehneet hankalaksi lähteä peruuttamaan vastuullisuuden eteen tehtyjä päätöksiä ja edistysaskeleita, joita uudistunut johtokin on ajanut.
Faber kokee, että ainoa tapa päästä eteenpäin kestävän kehityksen saralla, on varmistaa, että yritysten ylin johto hallitusta myöden on sisäistänyt vastuullisuuden johtamisen tärkeyden. Vastuullisuus ei ole kuitenkaan hänen mukaansa vieläkään riittävän vahvasti johdon agendalla, eikä vastuullisuuden johtamiseen liittyvä osaaminen ole riittävää. Faberin mukaan vasta noin 20 % C-tason johtajista on sisäistänyt asian tärkeyden.
Annu Nieminen
The Upright Projectin Annu Niemistä on kuultu viime vuosina tiiviiseen tahtiin vastuullisuuden johtamista käsittelevissä tapahtumista. Tämä ei ole ihme, sillä hänen perustamansa startup pyrkii rakentamaan työkaluja, metodeja ja standardeja vastuullisuustekojen vaikuttavuuden mittaamiseksi. Tämä on asia, joka pohdituttaa kaikkia yrityksiä.
The Upright Projectin vaikuttavuusmalli hyödyntää tietokantaa, jossa on valtava määrä tieteellisiä artikkeleita. Niiden sisältämästä tiedosta louhitaan tekoälyn avulla tietoa erilaisten tuotteiden “nettovaikutuksesta” ympäristöön. Vaikuttavuusmalli muodostaa yhteyksiä arvoketjujen, markkinoiden ja alojen sisällä ja välillä, minkä jälkeen se synnyttää kaaviokuvan kaikista tuotteista, joilla käydään maailmanlaajuisesti kauppaa. Tuotteista saatavaa vaikuttavuustietoa käytetään yksittäisten yritysten nettovaikutuslaskelman muodostamiseen, minkä jälkeen tuotettua tietoa verrataan yrityksen itse julkaisemaan dataan.
The Upright Project voi mallinsa avulla muodostaa vaikuttavuusprofiileja yrityksille. Niissä kerrotaan yrityksen vaikutuksista 1) yhteiskunnan, 2) tiedon tuottamisen ja jakamisen 3) terveyden ja 4) ympäristön näkökulmasta.
Nieminen korosti esityksessään, että saman määrän hiilidioksidipäästöjä tuottavat kaksi yritystä eroavat vaikuttavuudeltaan, jos toinen niistä aiheuttaa negatiivisia terveysvaikutuksia valmistamalla sokeripitoisia juomia ja toinen positiivisia terveysvaikutuksia valmistamalla diabeteksen hoitoon tarkoitettuja laitteita.
Nieminen kuvasi haaveitaan The Upright Projectin suhteen näin: “Toivon, että kuka tahansa voisi tulevaisuudessa googlata sanan ”Tesla impact” ja nähdä sen tieteeseen perustuvan vaikuttavuusprofiilin helposti ymmärrettävässä ja vertailtavassa muodossa.”
Outi Luukko, Ville Voipio ja Siamäk Naghian
Lounastauon jälkeen lavalle nousivat paneelikeskustelua varten Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko, Vaisalan hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio sekä Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian.
Ville Voipio aloitti keskustelun kärkevästi toteamalla ”vastuullisuuden” olevan sanana ”bullshittiä”. Hän haastoi jokaisen yleisössä olevan ja vastuuttomana itseään pitävän yritysjohtajan nostamaan kätensä ylös. Saalis oli arvatenkin laiha. Voipio – ja muut panelistit – puhuisivatkin mieluummin ”kestävästä” liiketoiminnasta eli sellaisesta liiketoiminnasta, joka on sekä sopusoinnussa ympäristönsä kanssa että taloudellisesti etenkin pitkällä aikajänteellä kannattavaa.
Siamäk Naghian keräsi yleisöltä suuret aplodit toteamalla, ettei vastuullisuuden tulisi olla ainoastaan johdon agendalla, vaan johdon sydämissä. Naghian kertoi esimerkkinä Genelecin vastuullisesta toiminnasta ihmisistä huolehtimisen vaikeinakin aikoina. Taseessa ei ole määritelty kestävälle kehitykselle arvoa, ja yrityksistä vain kourallinen suhtautuu siihen ehkä juuri siksi riittävän vakavasti. Naghian uskoo, että tarvitaan iso rakenteellinen muutos ja paljon luovuutta uusien kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen löytämiseksi.
Teresa Laimio ja Timo Huhtisaari
Valion Teresa Laimio ja St1:n Timo Huhtisaari kertoivat elävästi yhteistyöprojektistaan, joka oli tapahtuman nimen vastaisesti erittäin “Yes Bullshit”. Valio ja St1 ovat nimittäin perustaneet Suomen Lantakaasu Oy:n nimellä tunnetun yhteisyrityksen, joka suunnittelee Suomen suurimman biokaasu- ja nesteytyslaitoksen rakentamista. Yritys tulee tuottamaan uusiutuvaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi satojen maitotilojen lannasta. Lisäksi se kierrättää sivuvirtoja takaisin energiaksi ja ravinteiksi maatiloille.
Yhtiön tavoitteena on tuottaa yhteensä yhden terawattitunnin edestä uusiutuvaa liikennepolttoainetta. Tämä vastaisi neljäsosaa Suomen fossiilittoman liikenteen ”tiekartan” biokaasutarpeesta. Projekti on loistava esimerkki sellaisesta yhteistyön voimasta, jossa yritysten resurssit ja kyvykkyydet eli Valion maitotilat ja maatalousosaaminen, sekä St1:n polttoaineliiketoimintaosaaminen luovat mahdollisuuksia, joihin ilman kumppanuutta ei pystyttäisi.
Mari Granström ja Oili Kallatsa
Valion ja St1:n jälkeen lavalle nousi kaksi muuta yhteistyön voimasta kertovaa yritystä. Origin by Oceanin toimitusjohtaja ja perustaja, orgaanisen kemian tohtori Mari Granström sekä Kiillon tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Oili Kallatsa kertoivat nuoren startupin ja kemianteollisuuden perheyrityksen yhteisestä taipaleesta.
Origin by Ocean on kehittänyt kaupallisia ratkaisuja merten rehevöitymisongelmaan prosessoimalla levistä pois myrkylliset osat ja seulomalla tarpeellisia ja arvokkaita molekyylejä elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuuden käyttöön. Origin by Oceanin levistä tuottamat ainesosat ovat olleet jo Kiillolla testikäytössä, minkä lisäksi Kiilto on Kiilto Ventures -sijoitusyhtiönsä kautta ollut rahoittamassa Origin by Oceanin kehitystä.
Granströmin mukaan Origin by Ocean on startupina hyötynyt merkittävästi yhteistyön mukanaan tuomasta ammattimaisuudesta, saamastaan datasta, verkostoitumisesta sekä kumppanin edellyttämästä fokuksoinnista. Kiilto puolestaan on huomannut oman kulttuurinsa kehittyneen ketterämpään suuntaan startup-yhteistyön myötä. Avainasemassa startupien kanssa tehtävän yhteistyön onnistumisessa onkin molempien mukaan arvojen ja agendojen kohtaaminen. Isompien yritysten kohdalla on tärkeää varmistaa, että koko hallitus on sitoutunut hankkeeseen ja sen menestysmahdollisuuksiin.
Camilla Hagen Sørli
Päivän päätti Camilla Hagen Sørli, joka on Canican – yhden Norjan suurimmista perheyrityksistä ja yksityisesti omistetuista sijoitusyhtiöistä – omistaja ja hallituksen jäsen. Puheenvuoro oli toivoa valava inspiraatiopuhe, joka kannusti bisnesjohtajia kysymään itseltään jokaisen investointipäätöksen kohdalla, vähentääkö se vai lisääkö se mahdollisuuksiamme taklata ilmastonmuutosta ja muita kestävään kehitykseen liittyviä haasteita.
Canica toimii suurena omistajana elintarvikejätti Orklassa. missä Hagen Sørlin isä, Rimi-päivittäistavarakauppaketjun perustaja Stein Erik Hagen, on johtanut vastuullisuutta käytännön bisnesvalintojen kautta. Yritys on muun muassa vähentänyt suolan, palmuöljyn ja sokerin käyttöä elintarvikkeissaan.
Hagen Sørli painottikin taustastaan johtuen puheessaan perheyritysten vastuullisuustyön tärkeyttä, sillä perheyritysten arvioidaan muodostavan jopa yli 70% maailmanlaajuisesta bruttokansantuotteesta. Omistajapohjastaan johtuen ketterään kehitykseen pystyvien perheritysten omistajilla ja niiden hallituksen jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla kestävän liiketoiminnan lisääntymiseen.
Puheessaan Hagen Sørli painotti myös nyt vaikutusvaltaisiksi kuluttajiksi ja päättäjiksi siirtyvän nuoremman sukupolven vastuuta muutoksen ajureina. Hagen Sørlin siteeraaman tutkimuksen mukaan yli 60% nuorista uskoo yritysten ensisijaisen tehtävän olevan yhteiskunnan parantaminen.
