Sosiaalisen vastuun tavoitteet tuntuvat usein lähes itsestään selviltä. Jokainen ansaitsee turvallisen ja terveellisen työympäristön, mahdollisuuden uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä oikeudenmukaisen palkitsemisen. On kunnioitettava ihmisoikeuksia kaikkialla ja joka päivä.
Nämä ja monet muutkin sosiaalisen vastuun tärkeät tavoitteet on helppo allekirjoittaa. Niiden saavuttamiseen on kuitenkin monissa organisaatioissa vielä matkaa, vaikka me Suomessa saatammekin mieltää itsemme sosiaalisen vastuun edelläkävijöiksi. Mitä pidemmälle, syvemmälle ja laajemmalle katsomme, sitä todennäköisemmin näemme epäkohtia. Vastuullinen johtaminen merkitsee ongelmien tunnistamista ja tunnustamista – ja toki myös aktiivista ratkaisemista. Asiat eivät korjaannu ajan myötä itsestään.
On esimerkiksi yleisesti tunnettua, että toimialasta riippumatta naiset saavat tyypillisesti samasta työstä vähemmän palkkaa. Epäilemättä vähintään yhtä yleisesti ollaan sitä mieltä, että tämä on väärin. Silti valtakunnan tasolla palkkaerot ovat ja pysyvät, vuosi toisensa jälkeen.
Hyvä uutinen on, että selittämättömiä palkkaeroja on mahdollista purkaa, ja organisaatiot voivat tehdä sen oma-aloitteisesti ja järjestelmällisesti. Selittämättömillä palkkaeroilla tarkoitetaan eroja, joita ei voida perustella esimerkiksi työsuorituksella, kokemuksella, tehtävän vaativuudella tai tehtävän sijainnilla. Mistä ne sitten johtuvat? Tutkimusten perusteella tiedämme, että sukupuolten väliset palkkaerot johtuvat tyypillisesti naisten matalammasta aloituspalkasta. Tämäntyyppistä palkkaeroa voi olla hankala kuroa umpeen, vaikka saisikin normaaleja palkankorotuksia työuran aikana.
Pyytävätkö naiset siis liian vähän palkkaa? Valitettavasti näinkin voi olla. Naisten on tärkeää päästä eroon turhasta vaatimattomuudesta ja tuntea oma arvonsa työmarkkinoilla. Heitä selittämättömistä palkkaeroista ei kuitenkaan voi syyttää, vaan peiliin katsomisen paikka on ennen kaikkea organisaatioilla ja loppupeleissä palkkaavalla esihenkilöllä. Jos nainen pyytää jostain syystä liian alhaista palkkaa, vastuullinen työnantaja varmistaa, että palkka on oikeudenmukaisella tasolla tehtävän vaativuus sekä henkilön osaaminen ja kokemus huomioiden. Myös jo kauan sitten syntyneitä selittämättömiä palkkaeroja on mahdollista tutkia ja korjata.
Me UPM:ssä tartuimme toimeen vuonna 2021. Vaikka UPM:ssä palkat osoittautuivat olevan pääosin tasavertaisia, ensimmäisen arvioinnin perusteella noin 2,3 prosenttia UPM:n koko henkilöstöstä, eli noin 400 henkilöä, sai yhdenvertaisuuskorotuksen. Meillä on henkilöstöä 46 maassa, ja selittämättömiä palkkaeroja ilmeni niistä 10:ssä. Päätimme tehdä arvioinnin vuosittain, sillä emme halua selittämättömiä palkkaeroja jatkossakaan. Palaute on ollut valtavan positiivista. Se kannustaa meitä tarttumaan entistäkin tarmokkaammin muihinkin sosiaalisen vastuun haasteisiin, hakemaan ratkaisuja ja kokeilemaan myös uudenlaisia konsepteja esimerkiksi koko henkilöstön osallistamiseen, vähemmistöt mukaan lukien.
Meille on tärkeää edistää yhdenvertaista, monimuotoista ja osallistavaa yrityskulttuuria kaikissa toimintamaissamme. Sitä odottavat myös työelämään astuvat nuoret. Palkkaamme jälleen kesällä 2023 pelkästään Suomessa lähes tuhat kesätyöntekijää. On tärkeää tarjota heille kokemuksia työelämästä, mutta myös kuulla nuorten odotuksia, sillä he ovat tulevaisuuden tekijöitä.
Sosiaalisen vastuun haasteet kasvavat, kun katsomme koko arvoketjua. UPM:llä on pelkästään Suomessa yli 10 000 ja globaalisti yhteensä noin 20 000 tavara- ja palvelutoimittajaa. Vastuullisuuskriteerimme koskevat myös niitä, ja teemme valtavasti töitä, jotta voimme varmistaa vastuullisuuden koko globaalissa toimitusketjussamme ja edistää myös ympäröivien yhteisöjen hyvinvointia.
Emme ole valmiita, vaan aina on varaa parantaa. Tässä työssä kirittävät kunnianhimoiset, vuonna 2021 uudistetut sosiaalisen vastuun tavoitteemme sekä vastuullisuustavoitteiden liittäminen osaksi ylimmän johdon palkitsemiskriteerejä. Asiat eivät muutu paremmaksi toivomalla vaan tekemällä – ja hyvällä yhteistyöllä. Näissä asioissa organisaatiot eivät kilpaile keskenään, vaan oppien, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen kannattaa. Tasavertainen, oikeudenmukainen ja turvallinen työelämä on meidän kaikkien etu!
Kirjoittaja: Riitta Savonlahti EVP, Human Resources, UPM